Millainen on hyvä työyhteisö?
”Hyvässä työyhteisössä kuunnellaan ja kunnioitetaan.” Hyvässä työyhteisössä on selkeä työnjako ja -roolit, ja toisiin luotetaan ja pyritään olemaan luottamuksen arvoisia”. Hyvässä työyhteisössä puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ammatillisesti ja keskustelulle on riittävästi aikaa.” Hyvässä työyhteisössä voi olla erimieltä ja sitä kunnioitetaan.” Hyvässä työyhteisössä ei tarvitse olla joka päivä tehokkaimmillaan, ja silti tehdään koko ajan parasta.”
”Hyvässä työyhteisössä halutaan oppia.”
Hyvän työyhteisön määritelmiä on niin paljon kuin työyhteisössä on henkilöitä. Mutta varmasti yhtenäistä määritelmääkin löytyy kootusti.
Hyvä työyhteisö tukee yhteisön henkilöiden työhyvinvointia, ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavia.
Työhyvinvointia tukevat selkeät työroolit ja tehtävät, hyvät palaveri -ja keskustelurakenteet, pelisäännöt, joita noudatetaan sekä yhteisöllinen ja toisia kunnioittava ilmapiiri. Psykologinen turvallisuus yhteisössä takaa sen, että jokainen voi oppia ja virheitäkin sattuu, ja niistä opitaan. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan olla ja saa olla eri mieltä, ja hyvät käytöstavat takaavat sen, että vuorovaikutus on ammatillista. Töissähän ollaan suorittamassa työnantajan määrittämää tehtävää, ja siitä saadaan palkkaa. Ja kaikkien etu on, että se on ihan mukavaa.
Minä ajattelen, että työyhteisöilläkin on identeetti. Se voi olla vahva, ja se kestää arviointia ja kehittämistä. Se voi olla myös heikko, ja yhteisöön syntyy kuppikuntia, joiden välilllä voi olla jännitteitä. Vahvan identiteetin yhteisössä ymmärretään, että kun on joukko henkilöitä yhdessä, välillä on vähän jännitteitä ja erimielisyyksiä, mutta niistä selvitään. Uusia asioita tulee ja vanhoja menee. Vahvan identiteetin yhteisössä ymmärretään sekin työelämään kuuluvaksi, ja ajatellaan, että yhdessä niistä selvitään. Vahvan identiteetin työyhteisössä identiteetin rakentamista ei sysätä esihenkilön vastuulle, vaan ymmärretään, että kaikkia henkilöitä siihen tarvitaan ja se on yhteispeliä jokaisen roolista ja tehtävästä käsin.
Vahvan identiteetin työyhteisölllä identiteetti on niin kestävällä pohjalla, että jos henkilöt vaihtuvat, niin identiteetti säilyy. Työyhteisössä ymmärretään luopumista ja osataan ottaa uudet henkilöt yhteisöön, niin että he kokevat olevansa ajan kanssa osallisia.
Hyvässä työyhteisössä on ammatillista työiloa, joka syntyy työn merkityksellisyydestä ja työasioihin keskittymisestä. Manka Työilon kirjassaan mainitsee, että aineettoman pääoman tehokkaalla käytöllä on todettu olevan 50-90% vaikutus organisaation tulokseen. Aineellisen puolestaan 10-50%.
Työyhteisössä on hyvä arvioida ja keskustella aika ajoin identiteetistä, ja mihin suuntaan sitä olisi hyvä hyvinvoinnin ja tehokkuuden näkökulmasta hyvä kehittää. Toimintakulttuurin toimintatapoja voi kokeilujen kautta testailla, ja miettiä mikä palvelee parhaiten. Ei kannata jämähtää, vaan joustavasti ja ketterästi arvioida ja kokeilla, ja keskustella siitäkin. Ratkaisukeskeinen keskustelu ehdottaa kokeiluja.
Mankan mukaan Organisaation keinoja työniloon:
- YHTEINEN TAVOITE
- jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista, ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi
- Tavoitteiden palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi
- JOUSTAVA RAKENNE
- Itseohjautuvuuden kasvattaminen
- Tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää
- OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA SOSIAALISTUMINEN
- Itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri
- TYÖYMPÄRISTÖ
- Turvallinen ja toimiva työympäristö helpottaa työntekoa
- TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA
- Toimenpiteet työpaikan hyvinvointiin lyhyellä aikavälillä, vastuut ja tavat arvioida etenemistä
Leena Kronqvist
Työnohjaaja, km, eo